AN Book of Elevens 11.1.1 to 11.1.5 (Pali)
Ekādasako nipāto
Namo tassa bhagavato arahato sammā sambuddhassa
1. Nissayavaggo
11. 1. 1.
Kimatthiya suttaṃ
Evaṃ me sutaṃ: ekaṃ samayaṃ bhagavā sāvatthiyaṃ viharati jetavane anāthapiṇḍikassa ārāme.
Atha kho āyasmā ānando yena bhagavā tenupasaṅkami. Upasaṅkamitvā bhagavantaṃ abhivādetvā ekamantaṃ nisīdi. Ekamantaṃ nisinno kho āyasmā ānando bhagavantaṃ etadavoca:
Kimatthiyāni bhante kusalāni sīlāni kimānisaṃsānīti. Avippaṭisāratthāni kho ānanda kusalāni sīlāni avippaṭisārānisaṃsānīti.
Avippaṭisāro pana bhante kimatthiyo kimānisaṃsoti? Avippaṭisāro kho ānanda pāmojjattho1 pāmojjānisaṃso.
Pāmojjaṃ1 pana bhante kimatthiyaṃ kimānisaṃsanti: pāmojjaṃ kho ānanda pītatthaṃ pītānisaṃsaṃ.
Pīti pana bhante kimatthiyā kimānisaṃsāti. Pīti kho ānanda passaddhatthā passaddhānisaṃsā.
Passaddhi pana bhante kimatthiyā kimānisaṃsāti? Passaddhi kho ānanda sukhatthā sukhānisaṃsā.
Sukhaṃ pana bhante kimatthiyaṃ kimānisaṃsanti? Sukhaṃ kho ānanda samādhatthaṃ samādhānisaṃsaṃ.
1. Pāmujjattho pāmujjānisaṃso sī. Mu
[BJT Page 586] [\x 586/]
Samādhi pana bhante kimattho kimānisaṃsoti? Samādhi kho ānanda yathābhūtañāṇadassanattho yathābhūtañāṇadassanānisaṃso.
Yathābhūtañāṇadassanaṃ pana bhante kimatthiyaṃ kimānisaṃsanti? Yathābhūtañāṇadassanaṃ kho ānanda nibbindanatthaṃ nibbidānisaṃsaṃ.
Nibbidā pana bhante kimattho kimānisaṃsoti? Nibbidā kho ānanda virāgatthā [PTS Page 312] [\q 312/] virāgānisaṃsā. Virāgo kho ānanda vimuttiñāṇadassanattho vimuttiñāṇadassanānisaṃsoti.
Iti kho ānanda kusalāni sīlāni avippaṭisāratthāni, avippaṭisārānisaṃsāni. Avippaṭisāro pāmojjattho pāmojjānisaṃso. Pāmojjaṃ pītatthaṃ pītānisaṃsaṃ. Pīti passaddhatthā passaddhānisaṃsā. Passaddhi sukhatthā sukhānisaṃsā. Sukhaṃ samādhatthaṃ samādhānisaṃsaṃ. Samādhi yathābhūtañāṇadassanattho yathābhūtañāṇadassanānisaṃso. Yathābhūtañāṇadassanā nibbindatthaṃ nibbidānisaṃsaṃ, nibbidā virāgatthā virāgānisaṃsā, virāgo vimuttiñāṇadassanattho vimuttiñāṇadassanānisaṃso. Iti kho ānanda kusalāni sīlāni anupubbena aggāya parentīti.
11. 1. 2.
Na cetanākaraṇīya suttaṃ
Sīlavato bhikkhave sīlasamapannassa na cetanāya karaṇīyaṃ 'avippaṭisāro me uppajjatū'ti. Dhammatā kho esā bhikkhave yaṃ sīlavato sīlasampannassa avippaṭisāro uppajjati.
Avippaṭisārissa1 bhikkhave na cetanāya karaṇīyaṃ 'pāmojjaṃ me uppajjatū'ti. Dhammatā esā bhikkhave yaṃ avippaṭisārissa1 pāmojjaṃ uppajjati.
1. Avippaṭisārassa machasaṃ
[BJT Page 588] [\x 588/]
Pamuditassa bhikkhave na cetanāya karaṇīyaṃ. Pīti me uppajjatū'ti dhammatā esā bhikkhave yaṃ pamuditassa pīti uppajjati.
Pītamanassa bhikkhave na cetanāya karaṇīyaṃ 'kāyo me passambhatūti. Dhammatā esā bhikkhave pītamanassa kāyo passambhati.
Passaddhakāyassa bhikkhave na cetanāya karaṇīyaṃ 'sukhaṃ vediyāmī'ti. Dhammatā esā bhikkhave yaṃ passaddhakāyassa sukhaṃ uppajjati.
Sukhino bhikkhave na cetanāya karaṇīyaṃ 'cittaṃ me samādhīyatū'ti. Dhammatā esā bhikkhave yaṃ sukhino cittaṃ samādhiyati.
Samāhitassa bhikkhave na cetanāya karaṇīyaṃ 'yathābhūtaṃ1 pajānāmi, passāmī'ti. Dhammatā [PTS Page 313] [\q 313/] esā bhikkhave yaṃ samāhito yathābhūtaṃ pajānāti passati1.
Yathābhūtaṃ bhikkhave jānato passato na cetanāya kāraṇīyaṃ 'nibbindāmī'ti. Dhammatā esā bhikkhave yaṃ yathābhūtaṃ jānaṃ passaṃ nibbindati.
Nibbinnassa2 bhikkhave na cetanāya karaṇīyaṃ 'virajjāmī'ti dhammatā esā bhikkhave yaṃ nibbinno3 virajjati.
Virattassa bhikkhave na cetanāya karaṇīyaṃ 'vimuttiñāṇadassanaṃ sacchikaromī'ti. Dhammatā esā bhikkhave yaṃ viratto vimuttiñāṇadassanaṃ sacchikaroti.
Iti kho bhikkhave virāgo vimuttiñāṇadassanattho vimuttiñāṇadassanānisaṃso. Nibbidā virāgatthā virāgānisaṃsā. Yathābhūtañāṇadassanaṃ nibbidatthaṃ nibbidānisaṃsaṃ. Samādhi yathābhūtañāṇadassanattho yathābhūtañāṇadassanānisaṃso. Sukhaṃ samādhatthaṃ samādhānisaṃsaṃ. Passaddhi sukhatthā sukhānisaṃsā. Pīti passaddhatthā passaddhānisaṃsā.
1. Jānāmi. Jānāti machasaṃ 2. Nibbindassa sīmu 3. Nibbindo sīmu
[BJT Page 590] [\x 590/]
Pāmojjaṃ pītatthaṃ pītānisaṃsaṃ. Avippaṭisāro pāmojjattho pāmojjānisaṃso. Kusalāni sīlāni avippaṭisāratthāni avippaṭisārānisaṃsāni.
Iti kho bhikkhave dhammā ca dhamme1 abhisandenti. Dhammā ca dhamme paripūrenti apārā pāraṅgamanāyāti. 2
11. 1. 3
Paṭhama upanisasuttaṃ
Dussīlassa bhikkhave sīlavipantassa hatūpaniso hoti avippaṭisāro, avippaṭisāre asati avippaṭisāravipantassa hatūpanisaṃ hoti pāmojjaṃ. Pāmojje asati pāmojjavipantassa hatupanisā hoti pīti. Pītiyā asati pītivipantassa hatupanisā hoti passaddhi. Passaddhiyā asati passaddhi vipantassa [PTS Page 314] [\q 314/] hatūpanisaṃ hoti sukhaṃ. Sukhe asati sukhavipannassa hatūpaniso hoti sammāsamādhi. Sammāsamādhimhi asati sammāsamādhivipannassa hatūpanisaṃ hoti yathābhūtañāṇadassanaṃ. Yathābhūtañāṇadassane asati yathābhūtañāṇadassanavipannassa hatūpanisā hoti nibbidā. Nibbidāya asati nibbidāvipannassa hatūpaniso hoti virāgo. Virāge asati virāgavipannassa hatūpanisaṃ hoti vimuttiñāṇadassanaṃ.
Seyyathāpi bhikkhave rukkho sākhāpalāsavipanto tassa papaṭikāpi na pāripūriṃ3 gacchati. Tacopi na pāripūriṃ gacchati, pheggupi na pāripūriṃ gacchati sāropi na pāripūriṃ gacchati.
Evameva kho bhikkhave dussīlassa sīlavipannassa hatūpaniso hoti avippaṭisāro. Avippaṭisāre asati avippaṭisāravipannassa hatūpanisaṃ hoti pāmojjaṃ. Pāmojje asati pāmojjavipannassa hatūpanisā hoti pīti. Pītiyā asati pītivipannassa hatūpanisā hoti passaddhi. Passaddhiyā asati passaddhivipannassa hatūpanisaṃ hoti sukhaṃ. Sukhe asati sukhavipannassa hatūpaniso hoti sammāsamādhi. Sammāsamādhimhi asati sammāsamādhivipannassa hatūpanisaṃ hoti yathābhūtañāṇadassanaṃ. Yathābhūtañāṇadassane asati yathābhūtañāṇadassanavipannassa hatūpaniso hoti nibbidāvirāgo. Nibbidāvirāge asati nibbidāvirāgavipannassa hatūpanisaṃ hoti vimuttiñāṇadassanaṃ.
1. Dhammā dhamme machasaṃ. 2. Aparāparaṃgamanāyati sīmu 3. Paripūriṃ machasaṃ.
[BJT Page 592] [\x 592/]
Sīlavato bhikkhave sīlasampannassa upanisasampanno hoti avippaṭisāro. Avippaṭisāre sati avippaṭisārasampannassa upanisasampannaṃ hoti pāmojjaṃ. Pāmojje sati pāmojja sampannassa upanisasampannā hoti pīti. Pītiyā sati pītisampannassa upanisasampannā hoti passaddhi. Passaddhiyā sati passaddhisampannassa upanisasampannaṃ hoti sukhaṃ. Sukhe sati sukhasampannassa upanisasampanno hoti sammāsamādhi. Sammāsamādhimhi sati sammāsamādhisampannassa upanisasampannaṃ hoti yathābhūtañāṇadassanaṃ. Yathābhūtañāṇadassane sati yathābhūtañāṇadassanasampannassa upanisasampannā hoti nibbidā. Nibbidāya sati nibbidāsampannassa upanisasampannā hoti virāgo. Virāge sati virāgasampannassa upanisasampannaṃ hoti vimuttiñāṇadassanaṃ.
Seyyathāpi bhikkhave rukkho sākhāpalāsasampanno tassa papaṭikāpi pāripūriṃ gacchati, tacopi pāripūriṃ gacchati, pheggupi pāripūriṃ gacchati, sāropi pāripūriṃ gacchati. Evameva kho bhikkhave sīlavato sīlasampannassa upanisasampanno hoti avippaṭisāro, avippaṭisāre sati avippaṭisārasampannassa upanisasampannaṃ hoti pāmojjaṃ. Pāmojje sati pāmojjasampannassa upanisasampannā hoti pīti. Pītiyā sati pītisampannassa upanisasampannā hoti passaddhi. Passaddhiyā sati passaddhisampannassa upanisasampannaṃ hoti sukhaṃ. Sukhe sati sukhasampannassa upanisasampanno hoti sammāsamādhi. Sammāsamādhimhi sati sammāsamādhisampannassa upanisasampannaṃ hoti yathābhūtañāṇadassanaṃ. Yathābhūtañāṇadassane sati yathābhūtañāṇadassanasampannassa upanisasampannā hoti nibbidā. Nibbidāvirāge sati nibbidāvirāgasampannassa upanisasampannaṃ hoti vimuttiñāṇadassananti. [PTS Page 315] [\q 315/] 11. 1. 4
Dutiya upanisasuttaṃ
Tatra kho āyasmā sāriputto bhikkhu āmantesi 'āvuso bhikkhavo'ti. 'Āvuso'ti kho te bhikkhu āyasmato sāriputtassa paccassosuṃ. Āyasmā sāriputto etadavoca:
Dussīlassa āvuso sīlavipantassa hatūpaniso hoti avippaṭisāro, avippaṭisāre asati avippaṭisāravipantassa hatūpanisaṃ hoti pāmojjaṃ. Pāmojje asati pāmojjavipantassa hatupanisā hoti pīti. Pītiyā asati pītivipantassa hatupanisā hoti passaddhi. Passaddhiyā asati passaddhi vipantassa hatūpanisaṃ hoti sukhaṃ. Sukhe asati sukhavipannassa hatūpaniso hoti sammāsamādhi. Sammāsamādhimhi asati sammāsamādhivipannassa hatūpanisaṃ hoti yathābhūtañāṇadassanaṃ. Yathābhūtañāṇadassane asati yathābhūtañāṇadassanavipannassa hatūpanisā hoti nibbidā. Nibbidāya asati nibbidāvipannassa hatūpaniso hoti virāgo. Virāge asati virāgavipannassa hatūpanisaṃ hoti vimuttiñāṇadassanaṃ.
[BJT Page 594] [\x 594/]
Seyyathāpi āvuso rukkho sākhāpalāsavipanno tassa papaṭikāpi na pāripūriṃ gacchati, tacopi na pāripūriṃ gacchati, pheggupi na pāripūriṃ gacchati, sāropi na pāripūriṃ gacchati. Evameva kho āvuso dussīlassa sīlavipannassa hatūpaniso hoti avippaṭisāro, avippaṭisāre asati avippaṭisāravipannassa hatūpanisaṃ hoti pāmojjaṃ. Pāmojje asati pāmojjavipannassa hatupanisā hoti pīti. Pītiyā asati pītivipannassa hatupanisā hoti passaddhi. Passaddhiyā asati passaddhivipannassa hatūpanisaṃ hoti sukhaṃ. Sukhe asati sukhavipannassa hatūpaniso hoti sammāsamādhi. Sammāsamādhimhi asati sammāsamādhivipannassa hatūpanisaṃ hoti yathābhūtañāṇadassanaṃ. Yathābhūtañāṇadassane asati yathābhūtañāṇadassanavipannassa hatūpanisā hoti nibbidā. Nibbidāya asati nibbidāvipannassa hatūpaniso hoti virāgo. Virāge asati virāgavipannassa hatūpanisaṃ hoti vimuttiñāṇadassanaṃ.
Sīlavato āvuso sīlasampannassa upanisasampanno hoti avippaṭisāro. Avippaṭisāre sati avippaṭisārasampannassa upanisasampannaṃ hoti pāmojjaṃ. Pāmojje sati pāmojja sampannassa upanisasampannā hoti pīti. Pītiyā sati pītisampannassa upanisasampannā hoti passaddhi. Passaddhiyā sati passaddhisampannassa upanisasampannaṃ hoti sukhaṃ. Sukhe sati sukhasampannassa upanisasampanno hoti sammāsamādhi. Sammāsamādhimhi sati sammāsamādhisampannassa upanisasampannaṃ hoti yathābhūtañāṇadassanaṃ. Yathābhūtañāṇadassane sati yathābhūtañāṇadassanasampannassa upanisasampannā hoti nibbidā. Nibbidāya sati [PTS Page 316] [\q 316/] nibbidāsampannassa upanisasampannā hoti virāgo. Virāge sati virāgasampannassa upanisasampannaṃ hoti vimuttiñāṇadassanaṃ.
Seyyathāpi āvuso rukkho sākhāpalāsasampanno tassa papaṭikāpi pāripūriṃ gacchati, tacopi pāripūriṃ gacchati, pheggupi pāripūriṃ gacchati, sāropi pāripūriṃ gacchati. Evameva kho āvuso sīlavato sīlasampannassa upanisasampanno hoti avippaṭisāro, avippaṭisāre sati avippaṭisārasampannassa upanisasampannaṃ hoti pāmojjaṃ. Pāmojje sati pāmojjasampannassa upanisasampannā hoti pīti. Pītiyā sati pītisampannassa upanisasampannā hoti passaddhi. Passaddhiyā sati passaddhisampannassa upanisasampannaṃ hoti sukhaṃ. Sukhe sati sukhasampannassa upanisasampanno hoti sammāsamādhi. Sammāsamādhimhi sati sammāsamādhisampannassa upanisasampannaṃ hoti yathābhūtañāṇadassanaṃ. Yathābhūtañāṇadassane sati yathābhūtañāṇadassanasampannassa upanisasampanno hoti nibbidāvirāgo. Nibbidāvirāge sati nibbidāvirāgasampannassa upanisasampannaṃ hoti vimuttiñāṇadassananti.
11. 1. 5
Tatiya upanisasuttaṃ
Tatra kho āyasmā ānando bhikkhu āmantesi 'āvuso bhikkhavo'ti. 'Āvuso'ti kho te bhikkhu āyasmato ānandassa paccassosuṃ. Āyasmā ānando etadavoca:
Dussīlassa āvuso sīlavipantassa hatūpaniso hoti avippaṭisāro, avippaṭisāre asati avippaṭisāravipantassa hatūpanisaṃ hoti pāmojjaṃ. Pāmojje asati pāmojjavipantassa hatupanisā hoti pīti. Pītiyā asati pītivipantassa hatupanisā hoti passaddhi. Passaddhiyā asati passaddhi vipantassa hatūpanisaṃ hoti sukhaṃ. Sukhe asati sukhavipannassa hatupanisā hoti sammāsamādhi. Sammāsamādhimhi asati sammāsamādhivipannassa hatūpanisaṃ hoti yathābhūtañāṇadassanaṃ. Yathābhūtañāṇadassane asati yathābhūtañāṇadassanavipannassa hatūpanisā hoti nibbidā. Nibbidāya asati nibbidāvipannassa hatūpaniso hoti virāgo. Virāge asati virāgavipannassa hatūpanisaṃ hoti vimuttiñāṇadassanaṃ.
[BJT Page 596] [\x 596/]
Seyyathāpi āvuso rukkho sākhāpalāsavipanno tassa papaṭikāpi na pāripūriṃ gacchati, tacopi na pāripūriṃ gacchati, pheggupi na pāripūriṃ gacchati, sāropi na pāripūriṃ gacchati. Evameva kho āvuso dussīlassa sīlavipannassa hatūpaniso hoti avippaṭisāro, Avippaṭisāre asati avippaṭisāravipannassa hatūpanisaṃ hoti pāmojjaṃ. Pāmojje asati pāmojjavipannassa hatupanisā hoti pīti. Pītiyā asati pītivipannassa hatupanisā hoti passaddhi. Passaddhiyā asati passaddhivipannassa hatūpanisaṃ hoti sukhaṃ. Sukhe asati sukhavipannassa hatūpaniso hoti sammāsamādhi. Sammāsamādhimhi asati sammāsamādhivipannassa hatūpanisaṃ hoti yathābhūtañāṇadassanaṃ. Yathābhūtañāṇadassane asati yathābhūtañāṇadassanavipannassa hatūpanisā hoti nibbidā. Nibbidāya asati nibbidāvipannassa hatūpaniso hoti virāgo. Virāge asati virāgavipannassa hatūpanisaṃ hoti vimuttiñāṇadassanaṃ.
Sīlavato āvuso sīlasampannassa upanisasampanno hoti avippaṭisāro. Avippaṭisāre sati avippaṭisārasampannassa upanisasampannaṃ hoti pāmojjaṃ. Pāmojje sati [PTS Page 317] [\q 317/] pāmojja sampannassa upanisasampannā hoti pīti. Pītiyā sati pītisampannassa upanisasampannā hoti passaddhi. Passaddhiyā sati passaddhisampannassa upanisasampannaṃ hoti sukhaṃ. Sukhe sati sukhasampannassa upanisasampanno hoti sammāsamādhi. Sammāsamādhimhi sati sammāsamādhisampannassa upanisasampannaṃ hoti yathābhūtañāṇadassanaṃ. Yathābhūtañāṇadassane sati yathābhūtañāṇadassanasampannassa upanisasampannā hoti nibbidā. Nibbidāya sati nibbidāsampannassa upanisasampannā hoti virāgo. Virāge sati virāgasampannassa upanisasampannaṃ hoti vimuttiñāṇadassanaṃ.
Seyyathāpi āvuso rukkho sākhāpalāsasampanno tassa papaṭikāpi pāripūriṃ gacchati, tacopi pāripūriṃ gacchati, pheggupi pāripūriṃ gacchati, sāropi pāripūriṃ gacchati. Evameva kho āvuso sīlavato sīlasampannassa upanisasampanno hoti avippaṭisāro, avippaṭisāre sati avippaṭisārasampannassa upanisasampannaṃ hoti pāmojjaṃ. Pāmojje sati pāmojjasampannassa upanisasampannā hoti pīti. Pītiyā sati pītisampannassa upanisasampannā hoti passaddhi. Passaddhiyā sati passaddhisampannassa upanisasampannaṃ hoti sukhaṃ. Sukhe sati sukhasampannassa upanisasampanno hoti sammāsamādhi. Sammāsamādhimhi sati sammāsamādhisampannassa upanisasampannaṃ hoti yathābhūtañāṇadassanaṃ. Yathābhūtañāṇadassane sati yathābhūtañāṇadassanasampannassa upanisasampanno hoti nibbidāvirāgo. Nibbidāvirāge sati nibbidāvirāgasampannassa upanisasampannaṃ hoti vimuttiñāṇadassananti.